On mahtavaa olla yrittäjä. Saa itse päättää, mitä tekee, miten tekee ja milloin tekee. Keneltäkään ei tarvitse kysyä lupaa, jos haluaa pyrähtää esimerkiksi kesken työviikon reissuun perheen kanssa. Näin tein tällä viikolla, kun matkustimme pariksi päiväksi Gdanskiin joulumarkkinoille.

Työni ovat toki nyt kasaantuneet ensi viikolle, koska kukaan ei tehnyt niitä puolestani, kun pidin lomaa.

Yksinyrittäjä on oma esimiehensä ja alaisensa, työnohjaajansa, markkinointipäällikkönsä ja työterveyshoitajansa. Jos ei pidä varaansa, tämä voi käydä aika raskaaksi.

Listaankin nyt muutaman asian, jotka olen itse oivaltanut yrittäjyydestä kantapään kautta.

1) Taiteilija voi olla yrittäjä, mutta yrittäjä on vain harvoin taiteilija.

Yrittäjän tärkein tehtävä on tehdä asiakas tyytyväiseksi. Kun tuote on kirjoitettu teksti, sen tulee noudattaa asiakkaan antamaa briiffiä ja valmistua deadlineen mennessä.

Usein asiakas on miettinyt hyvin tarkasti jutun näkökulman etukäteen – ja kyllä, tätä toivetta toimittajankin tulee noudattaa. Jos näkökulma uhkaa muuttua jutunteon edetessä, siitä tulee neuvotella työn tilaajan kanssa.

Ja vaikka aihe tuntuisi kuinka tärkeältä ja oma teksti suorastaan nerokkaalta, asiakkaalle ei palauteta kaksi kertaa liian pitkää tekstiä! Tekstin tiivistäminen ja olennaisen kirkastaminen on osa ammattitaitoa.

2) Älä jättäydy liiaksi yhden toimeksiantajan varaan.

Joskus käy niin, että jokin toimeksiantaja ei tilaakaan enää yrittäjältä töitä. Syy ei välttämättä ole työn laadussa – ehkä toimeksiantajan strategia on muuttunut, töitä tilaava henkilö on vaihtunut tai taloudellinen tilanne pakottaa toimeksiantajan vähentämään ulkopuolisia ostoja.

Eräs julkaisu, johon kirjoitin säännöllisesti, päätettiin kuopata kokonaan. Eipä minulta siihen enää juttujakaan tilattu.

Onkin tärkeää, että yrittäjällä on useita toisiaan täydentäviä toimeksiantajia. Silloin ei ole katastrofi, jos yksi niistä jää jostain syystä pois.

3) Opettele sanomaan ”ei”.

Tämä on vaikeinta! Jokaiselle yrittäjälle tulee varmasti joskus hetkiä, jolloin töitä ei ole riittävästi. Kun niitä sitten tarjotaan liikaakin, on tärkeää tuntea omat rajansa ja uskaltaa kieltäytyä joistakin tehtävistä.

Kun sanoo ”ei”, riskeeraa ehkä mahdolliset tulevat työt samalta toimeksiantajalta. Se riski on kuitenkin vain otettava, jotta aikaa jää myös levolle ja ajattelulle.

Joskus voi joustaakin ja venyttää työpäiviään. Pidemmän päälle kiire ja liiallinen työkuorma alkavat kuitenkin nakertaa myös työn jälkeä.

4) Joskus on hyvä tehdä asioita vain siksi, että se on kivaa.

Kun on yrittäjä, joutuu luopumaan paljosta: työttömyysturvasta, palkallisista sairauslomapäivistä, lakisääteisestä työterveyshuollosta, liikuntaseteleistä ja lomarahoista.

Vastineeksi saa vapautta. Siksi siitä kannattaa nauttia!

Gdanskissa satoi vettä, ja kovasti mainostetut joulumarkkinatkin olivat aika vaatimattomat. Reissu oli kuitenkin tarpeellinen hengähdystauko kiireisen arjen keskellä.

Kivaa on myös kirjoittaa tätä blogia. Siksi aion jatkaa sitä – vaikka siitä ei suoraan hyötyä minulle olisikaan.